Juontajan vastuulla

Juontajan muistilista:

1. Tee kotiläksyt

2. Hoida tunnelma kuntoon
3. Pidä aikataulusta kiinni
4. Tunnista yleisösi
5. Ole oma itsesi

Valmistautuminen juontoon

Ennen juontoa käyn tilaajan kanssa läpi, millainen tilaisuus on kyseessä. Ketä odotetaan olevan yleisössä, mitä on ohjelmassa, mitä pitää sanoa, millaisen tilaisuuden he odottavat saavansa. Valmiita vuorosanoja ei kirjoita, mutta listaan ylös asiat, joista pitää sanoa. Monet kuitenkin kirjoittavat pilkun tarkasti, mitä aikovat sanoa, eikä siinä ole mitään muuta huonoa, kuin että juonnoista tulee helposti tylsät ja paperin makuiset.

Tunnelma kattoon

Tunnelman luomisessa juontajan vastuu alkaa jo lavan takana. Ensimmäisenä paikalle tullessa käyn tervehtimässä kaikkia järjestäjiä, äänentoistosta vastaavia, keittiöhenkilökuntaa ja esiintyjiä. Esittelen itseni ja kysyn kaikilta toiveita ja vastaan kysymyksiin ohjelmasta ja järjestelyistä. Ja voin kertoa, että kysymykset ovat ehtymätön luonnonvara, niitä riittää. 

Lavalle päästessä hyvä tapa luoda tunnelmaa on käyttää sanoja: Ihana olla täällä, mukava nähdä teitä, tätä päivää olen odottanut. Tosin sanat eivät riitä, vaan niitä pitää vielä tarkoittaakin. Sarkasmi ja alan uusien tulokkaiden passiivis-aggressiivisuuden kanssa on syytä olla hyvin tarkkana. Varmempi tapa on hymyillä ja olla positiivinen. Ensimmäinen juonta saa olla vähän pidempi, mutta jaarittelulle ei ole sijaa. Tärkeät asiat tulee esittää selkeästi käskymuodossa. Erityisesti turvallisuuteen liittyvät ilmoitukset tulee esittää määrätietoisella varmuudella. 

Mukavaa ja karismaattista juontajaa on mukava seurata. Mukavuus syntyy, jos yleisölle tulee kohdatuksi tullut olo. Eli juontajan on syytä suunnata katseensa yleisöön, hymyillä ja omille sössötyksille tai muille mokille voi nauraa. Karisma syntyy itsevarmasta askelluksesta, ryhdikkäästä asennosta ja syvästä hengityksestä. Ikävät uutiset on helpompi ottaa vastaan, jos juontaja on hyvä tyyppi. Esimerkiksi peruttu esiintyjä tai tilaisuuden päättäminen kesken kaiken teknisen vian vuoksi ovat kamalaa kertoa, mutta jos on aidosti pahoillaan ja sanoittaa myös sen, niin vastaanotto on myötämielisempää. Karismaattisuutta ja uskottavuutta tarvitaan erityisesti onnettomuus tai palohälytyksen tullessa, kun yleisöä pitää liikuttaa tehokkaasti johonkin suuntaan.

Aikataulu on minuuttipeliä

Isoissa tapahtumissa on lavamanageri, joka kertoo, milloin juonnetaan ja hän vastaa aikataulusta. Valitettavasti tällaista luksusta ei ole tarjolla yleensä ainakaan ensimmäisillä juontokokemuksilla. Silloin aikataulu on juontajan käsissä. Kokeneet esiintyjät ovat tottuneet siihen, että aikatauluissa pysytään, mutta aloittelevien muusikoiden ja esiintyjien kanssa se ei ole itsestään selvyys. Jos aikataulu antaa myöden, niin ilman muuta vaikka viisi encorea, mutta tiukassa aikataulussa soitto loppuu minuutilleen. Jos juontaja päästää aikataulun käsistään, niin sen ongelmat kertaantuvat. Keittiössä ruokailujärjestelyt menevät sekaisin, viimeiselle esiintyjälle ei jää soittoaikaa huviluvan puitteissa ja joku esiintyjä myöhästyy seuraavalta keikaltaan.

Juontaja voi ihan hyvin mennä lavalle, kun bändin kappale loppuu ja pyytää yleisöä taputtamaan heille. Puhujan kanssa voi mennä lavalle ja pyytää häntä sanomaan viimeisen ajatuksensa. Juontajan on syytä olla valmis myös vaikka haastattelemaan puhujaa, jos häneltä loppuu asiat kesken tai määrätä tauko tai antaa vaikka pieni aika ajatusten vaihtoon vieruskaverin kanssa. Isoissa tapahtumissa, häissä tai markkinoilla ei tarvitse täyttää puheella kaikkea aikaa. Esiintyjän jälkeen voi sanoa, että seuraava ohjelma alkaa vartin päästä ja antaa ihmisten olla rauhassa siihen saakka.

Yleisötuntemus

Valitettavasti joillakin juontajilla on stereotyyppinen ajattelu yleisöstään. Ikäihmisten tapahtumissa sellainen juontaja saattaa puhua korrektisti ja vakavaluonteisesti. Lasten tapahtumissa taas helposti saattaa sortua lässyttämiseen. Itse tunnustelen yleisöä ensimmäisessä juonnossa. Mille asioille taputetaan, nauraako joku, kuunteleeko edes kukaan. Asiakaskunnan ollessa valtaosaltaan samankaltaista ikärakenteen tai vaikka ammattikunnan osalta pyrin aina huomioimaan sen juontojen vitseissä. 

Tilaisuuden luonne vaikuttaa juonnon vakavuusasteeseen. Paneelin juontaminen on hyvin toisenlaista kuin musiikkifestareiden välispiikit. Lähes poikkeuksetta huumori ja kepeys ovat kuitenkin toivottavia asioita juontajalta. Valitettavan usein hauska ja lupsakka kaveri muuttuu kankeaksi saadessaan mikin käteen. Häntä myös saattaa pelottaa, jos hän ei muista sanoa kaikkea. Kun muistaa, että suurin osa ihmisistä on tullut tilaisuuteen mielellään ja halusta kuulla esiintyjiä. Kaikki ovat esiintyjän puolella. Jos yleisössä on paljon nauravia henkilöitä, niin minä suuntaan katseeni heihin ja esiinnyn juuri heille.

Tällainen minä olen

Juontajalta vaaditaan toisinaan hänelle epäluontevia asioita. Joskus joku esiintyjä saattaa haluta juontajaa esittämään kysymyksiä tai jopa näyttelemään jonkin tunnereaktion tai muun sellaisen. Harva esiintyjä pystyy heittäytymään tällaiseen tilanteeseen. Se ei haittaa, vaikka olisi niissä kohdin kömpelö, kun on vain oma itsensä, eikä yritä ottaa mitään ulkopuolista roolia. Omana itsenään voi kehua esiintyjiä. Joskus on melkein mahdotonta sanoa mitään hyvää kamalasta esityksestä. Silloin voi omana itsenään sanoa, ettei ole nähnyt mitään vastaavaa aikaisemmin. Sanoo vain sen yhtä vakuuttavasti, kun kehuisi kenen tahansa lapsen piirustusta.

Juontajaksi palkkatyönä aikovien ainoa tavaramerkki on oma persoona. Se saa näkyä juonnoissa. Kukaan ei pyytäisi juontajaksi ihmistä, jonka persoonasta ei pidä. Siihen ajatukseen on hyvä tuudittautua.